Melusuojauksen suuntaukset ja menetelmät

Auto on paikka, jossa ihminen viettää huomattavan osan ajastaan. Siksi auton omistajat pyrkivät kiinnittämään huomiota paitsi teknisiin seikkoihin myös ajoneuvon mukavuuteen ja turvallisuuteen. Tässä suhteessa yksi suurimmista ongelmista, jonka kanssa he joutuvat tekemisiin, on ajon aikana syntyvä melutausta. Se voi olla tasainen tai vaihteleva, häiritsevä tai tuskin havaittava, mutta joka tapauksessa sen vaikutus voi olla ihmiselle epäedullinen. Se heikentää myös kuljettajan keskittymistä ja lisää väsymystä, mikä näkyvästi alentaa liikenneturvallisuutta.

Sisä- ja ulkomelun taso

Nykyaikaisessa kaupungissa, puhumattakaan metropolista, merkitystä on paitsi ajoneuvon sisätilalla myös ulkoisella ympäristöllä. Kaikki syntyvät äänet sulautuvat yhteen ja muodostavat akustisen kuormituksen miljoonien ihmisten elinympäristöön, sillä he kärsivät ulkoisista melutekijöistä. Voimassa olevat normit säätelevät paitsi äänen voimakkuutta ja melupainetasoa matkustamossa myös ajoneuvon käytöstä aiheutuvaa kokonaismelua.

Ajoneuvoja koskevat vaatimukset Länsi-Euroopan maissa ovat melko tiukat ja niitä tarkistetaan säännöllisesti raja-arvojen pienentämisen suuntaan. Esimerkiksi ulkomelun osalta ne ovat tällä hetkellä enintään 74 dBA. Kotimainen säädösperusta sallii noin 77 dBA. Tämä integroitu mittari ei kuitenkaan aina anna oikeaa kuvaa meluvaikutuksesta, koska vaikka kokonaisuutena pysyttäisiin sallituissa rajoissa, tietyillä taajuusalueilla arvo voi “ylittyä” reilusti. Tietyissä käyttötiloissa tämä ilmenee jylinänä, vihellyksenä, ulvontana jne.

Äänivärähtelyjen mittausjärjestelmä perustuu logaritmiseen asteikkoon, joten melun muuttuminen muutamalla yksiköllä johtaa merkittävään muutokseen ajoneuvon sisä- ja ulkopuolisessa äänimaailmassa. Siksi autoteollisuudessa käytetään laajasti äänieristysratkaisuja, joilla vähennetään akustisten värähtelyjen voimakkuutta ja painetta.

Melusuojauksen kohteen tutkiminen

Oikean suunnan, menetelmien ja keinojen valinta melun torjumiseksi edellyttää yksityiskohtaista perehtymistä tekijöihin, jotka vaikuttavat auton äänikentän muodostumiseen. Teollisuus- ja laboratorio-olosuhteissa tutkimuksia tehdään ajoneuvoilla, joilla on sisäänajettu moottori, mittaamalla meluarvoja eri käyttötiloissa ja kuormituksilla. Kontrollimittaukset tehdään kuljettajan ja matkustajien oleskelupisteissä sekä matkustamon ulkopuolella. Saadut tulokset toimivat perustana mahdollisuuksien ja keinojen määrittämiselle meluparametrien pienentämiseksi.

Saatu data voi toimia lähtökohtana prosessissa, jossa vähennetään ajoneuvon teknisten mekanismien ja rakenteellisten elementtien toiminnasta aiheutuvaa haitallista vaikutusta. Jotta saadaan mahdollisimman kattava käsitys liiallisten äänilmiöiden torjuntatavoista, on kuitenkin syytä kiinnittää huomiota seuraaviin nyansseihin:

1. Korin ja rakenteen osat, jotka kuormittuvat eniten ja ovat alttiita värinälle, sekä kohdat, jotka tuottavat suurimman värähtelytaajuuden ja -amplitudin;
2. Aerodynaamisten ja mekaanisten komponenttien suhde kokonaisäänikentässä;
3. Melun tunkeutumis- ja leviämisreitit sen lähteestä;
4. Verhoilun osien, paneelien, lisälaitteiden ja tarvikkeiden värähtelytaajuuksien merkitys.

Tällainen analyysi auttaa huomioimaan mahdollisimman monet melukuormitusta muodostavat tekijät ja toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet sen vähentämiseksi.

Auton melun torjunnan keinot ja menetelmät

Strategiassa, jolla ehkäistään akustisten värähtelyjen kielteistä vaikutusta ihmiseen ja ympäristöön, voidaan erottaa kaksi lähestymistapaa. Ne ovat rakenteelliset tekniset ratkaisut ja passiivinen suojaus olemassa olevia äänisaasteen lähteitä vastaan. Tarkastellaan kumpaakin toimenpiteiden ja tavoiteltujen tulosten näkökulmasta.

Rakenteellisten muutosten menetelmä sisältää:

• yksiköiden tasapainotuksen ja voimansiirron osien sovituksen;
• elastisten välikappaleiden asentamisen moottorin, jousituksen, alustan ja pakoputkiston liitoksiin;
• pakoputkiston tehokkaan toiminnan siten, että äänenvaimennin kiinnitetään mahdollisimman jäykästi pohjan suuntaisesti ja käytetään värähtelyjä vaimentavia vaimentimia;
• koriosien ja viimeistelyelementtien tiiviyden ja luotettavan kiinnityksen varmistamisen;
• ovien ja ikkuna-aukkojen laadukkaan tiivistämisen.

Passiivinen suojaus toteutetaan:

• asentamalla suojakoteloita, jotka estävät melun leviämisen;
• käyttämällä materiaaleja, joilla on äänieristys-, heijastus- ja äänenvaimennusominaisuuksia.

On selvää, että ensimmäinen menetelmä on suurelta osin autonvalmistajien käsissä, ja kuljettajilta se edellyttää olemassa olevien meluntorjuntaratkaisujen normaalin teknisen kunnon ylläpitoa. Passiivinen suojaus sen sijaan voidaan täysin toteuttaa tuotteilla, jotka on tarkoitettu eristämään äänivärähtelyjen syntypaikka auton sisätilasta ja ulkoisesta ympäristöstä. Voit aina ostaa niitä DD Tuning-verkkokaupasta.